Testamentin tekeminen

Testamentin tekijän on oltava vähintään 18-vuotias.

Nuorempikin saa tehdä testamentin, jos henkilö on tai on ollut naimisissa tai 15 vuotta täyttänyt henkilö sellaisesta omaisuudesta, jota hänellä on oikeus itse hallita (esim. omat työansiot).

Testamentin tekijän on ymmärrettävä, mitä testamentin tekeminen tarkoittaa. Hänen on itse ilmaistava tahtonsa, kenen hyväksi hän haluaa tehdä testamentin ja mitä omaisuutta hän haluaa testamentilla antaa.

Jotta testamentista tulee selkeä ja testamentin tekijän tahdon mukainen, on erittäin tärkeää tehdä testamentti yhdessä asiantuntijan kanssa. Testamentin tekemisessä on monenlaisia vaihtoehtoja, jotka vaikuttavat sekä omaisuuden käyttämiseen että perintöveroihin. Pelkän mallitestamentin pohjalta ei kannata tehdä testamenttia.

Testamentin tekemiselle on säännelty laissa tiukat muotomääräykset. Jos niitä ei noudata, testamentti voidaan katsoa pätemättömäksi ja sitä ei oteta huomioon perinnönjaossa.

Muotomääräysten lisäksi on tärkeää muistaa, että testamentin tekijä ei itse ole enää kertomassa, mitä testamentilla on tarkoittanut. Todistajat ovat välttämättömät testamentin muotomääräysten vuoksi, mutta heidän merkityksensä saattaa olla suuri myös testamentin sisällön selvittäjinä. Siksi on tärkeää miettiä, ketkä valitsee testamentin todistajiksi. Heille on suositeltavaa kertoa testamentin koko sisältö, vaikka se ei lain mukaan välttämätöntä olekaan. Joissain tilanteissa on hyvä kertoa todistajille myös laajemmin testamentin tekemisen taustoja.

Testamentin muotomääräykset

Testamentti on tehtävä kirjallisena. Testamentin tekijän on päivättävä ja allekirjoitettava testamentti.

Kahden esteettömän (ei sukulainen tai sukulaisen puoliso, ei edunsaaja tai hänen sukulaisensa) todistajan on todistettava testamentti oikeaksi. Todistajien esteellisyydestä on säädetty tarkkaan laissa. Todistajan on oltava yli 15-vuotias ja oikeustoimikelpoinen.

Kuinka todistajien tulee toimia?

Todistajien on lain mukaan oltava yhtä aikaa läsnä todistaessaan testamentin tekijän allekirjoitusta oikeaksi.

Todistajien allekirjoituksen lisäksi testamenttiin kirjataan paikka ja aika sekä todistajien ammatit ja asuinpaikat.

Testamentin todistajien on tiedettävä, että kyseessä on testamentti. Sen on myös ilmettävä selkeästi asiakirjasta. Sisältöä ei ole pakko näyttää todistajille, mutta on tärkeää, että todistajat ymmärtävät, mitä testamentin tekijä testamentillaan tarkoittaa. Se auttaa myöhemmin, jos sisällöstä tulee epäselvyyttä tai riitaa. Siksi on suositeltavaa käydä sisältö tarkkaan läpi yhdessä todistajien kanssa.

Sen lisäksi testamenttiin kirjataan testamentin pätevyyteen vaikuttavia asioita. Tämä tarkoittaa yleensä testamentin todistajien ilmoitusta siitä, että testamentti on tehty ilman painostusta ja että testamentin tekijä on ymmärtänyt testamentin tekohetkellä testamentin merkityksen viimeisenä tahdonilmaisunaan. Tämä tehdään yleensä kirjoittamalla testamenttiin melko vakiintunut todistus:

Varta vasten kutsuttuina ja yhtä aikaa läsnä olevina todistamme, että xxx, jonka tunnemme henkilökohtaisesti tai jonka henkilöllisyyden olemme tarkastaneet, on tänään terveellä ja täydellä ymmärryksellä sekä omasta vapaasta tahdostaan ilmoittanut edellä olevan sisältävän hänen viimeisen tahtonsa ja testamenttinsa sekä että hän on allekirjoittanut tämän testamentin omakätisesti.

Silloin, jos kyseessä on henkilö, jolla on esimerkiksi kehitysvamma tai muistisairaus, on erityisen tärkeää kuvata, että henkilö on tahtonut itse tehdä testamentin ja ymmärtänyt sen merkityksen. Testamenttiin voidaan liittää myös lääkärinlausunto asiasta.

Testamentin tekemistä rajoittavat asiat

Testamentintekijän ikä

Testamentin tekijän on oltava 18 vuotta täyttänyt. Nuorempikin voi tehdä testamentin, jos hän on tai on ollut naimisissa. Lisäksi 15 vuotta täyttänyt henkilö voi tehdä testamentin siitä omaisuudesta, jota itse hallitsee (esimerkiksi omalla työllä ansaitut varat).

Testamentintekijän vajaavaltaisuus

Henkilö, joka on määrätty vajaavaltaiseksi ei voi tehdä testamenttia. Vajaavaltaiseksi määräminen on käytännössä nykyään hyvin poikkeuksellista.

Pelkkä edunvalvojanmääräys ei välttämättä poista päämiehen oikeutta tehdä testamenttia.

Kehitysvammainen henkilö voi tehdä testamentin, jos hän itse haluaa sen tehdä  ja ymmärtää sen tekemisen merkityksen. Hänen pitää ymmärtää, että testamentilla määrätään siitä, kuka saa hänen omaisuutensa sen jälkeen, kun hän on kuollut. Hänen pitää pystyä ilmaisemaan, kenelle hän haluaa omaisuutensa antaa.

Toinen henkilö ei voi koskaan tehdä testamenttia toisen puolesta. Esimerksi edunvalvoja tai vanhemmat eivät voi tehdä kehitysvammaisen tai alaikäisen henkilön puolesta testamenttia.

Rintaperillisen lakiosa

Rintaperillisellä (lapset ja heidän jälkeläisensä) on oikeus saada perintönä vähintään lakiosansa. Lakiosan määrä on puolet perintöosasta. Jos esimerkiksi perillisiä on neljä, kunkin pesän osakkaan perintöosa on 1/4 perittävän omaisuudesta. Lakiosa on puolet tästä eli 1/8.

Testamentti on mahdollista tehdä niin, että se loukkaa lakiosaa. Tässä tapauksessa rintaperillisen on vaadittava lakiosaansa kuuden kuukauden kuluessa saatuaan tiedon testamentista. Ellei lakiosavaatimusta esitetä, testamentti voidaan toteuttaa testamentin tekijän tahdon mukaisesti. Lakiosaoikeus on vain rintaperillisillä.

Kehitysvammaisella henkilöllä on yhdenvertainen perintöoikeus kuin kaikilla muillakin. Mikään vamma tai sairaus ei poista perintöoikeutta tai oikeutta lakiosaan. Sen sijaan on aina huolehdittava siitä, että kuolinpesässä, jossa on kehitysvammainen henkilö, huolehditaan hänen oikeuksiensa toteutumisesta. Kehitysvammaiselle kuolinpesän osakkaalle tulee lähes poikkeuksetta määrätä edunvalvoja huolehtimaan hänen oikeuksistaan perinnönjaossa. Käytännössä edunvalvojan on lähes aina vaadittava lakiosaa päämiehensä puolesta.

Omistusoikeuden rajoitukset

Testamentti on mahdollista tehdä vain omaisuudesta, jonka itse omistaa täysin omistusoikeuksin. Hallintaoikeutta ei voi testamentata. Testamenttia ei voi myöskään tehdä omaisuudesta, jonka on saanut testamentilla, jossa on toissijaismääräys siitä, että omaisuuden saa testamentinsaajan kuoleman jälkeen toinen henkilö.

 

Tekstit on kirjoittanut ja koonnut Tukiliiton johtava lakimies Sirkka Sivula. Tukiliiton lakineuvonta ei valitettavasti pysty vastaamaan perintöoikeuteen ja testamenttiin liittyviin kysymyksiin. Yhteistyökumppanimme Asianajotoimisto Facta Oy auttaa testamenttiin liittyvissä asioissa.